Aamun hiljaisina tunteina....

....kun Isäntä ja koissut vielä vetävät sikeitä,

taitaa minun luovuuteni olla huipussaan.

Yksin,

kaikessa hiljaisuudessa

kuljeskelin taas kerran

pihamaalla ja keräilin kainalooni

kaikkea mahdollista,

 tienpientareellakin käväisin.

Aamuhämärissä ajattelin,

että taitaapi olla parasta

tehdä vielä noista jäljellä olevista ruusuista

 jonkinlainen pöytäasetelma,

no -

sellainenhan siitä sitten tuli.

On tuo pinkki ja vaaleanpunainen vaan

kaunis väriyhdistelmä ....

 

Sadepäivä meni puunatessa

koko talo puhtaaksi,

nyt onkin koivunraikas koti
- Tolu oli koivunraikasta :)
vieno tuoksu leijailee
vielä siivouksen jäljiltä.

Puhtaat matot on lattialla,
hento mäntysuovan tuoksu niissäkin,
nenässä tuoksuu niin kesäiseltä.

Talon väki

pulahtaa kohta paljun lämpöön.

Ikkuna on raollaan,
raikasta sateen jälkeistä tuoksua
nuuhkaisen ja
kuulen käen kukkuvan,
niin monta kertaa,
etten edes enää jaksa laskea.
Siinä se majailee ihan jossain ihan lähellä.
Puussa kirmailee kolme
oravanpoikasta.

Kyllä  kesä on mahtavaa aikaa....