keskiviikko 6. tammikuuta 2010





Valkoista - pakkasta ja lunta....
Näin uuden vuoden alussa etsiskelen itseäni - huomaan sen selvästi, polku on pitkä, mutta ei liian pitkä.
Huomaan "tyhjentävänä" turhia ajatuksia, tavaroita ja asioita elämässäni. Siivoilen, myyn käyttämättömäksi jääneitä ja käytettyjäkin sisutustavaroita, vaatteita, huonekaluja - joita vuosien varrella on kaappiin kerääntynyt. Huomaan, että niitä on paljon...
Tavaroita, joita ajattelin, että joskus, myöhemmin eikä sittenkään koskaan - kaapin pohjalla vievät vain tilaa. Jonkinlainen puhdistus on menossa sekä henkisesti että maallisesti.
Huomaan, että haluaisin elämääni tasapainoa enemmän - etenkin työn ja vapaa-ajan suhteen.
Enemmän rauhallisuutta, kiitollisuutta ja kiireettömyyttä, tasapainoa - rakkautta on tarpeeksi - se on tärkeää. Joskus vaan kiire ajaa rakkauden ohi ja se harmittaa - pitäisi enemmän huomioida ja olla läsnä. Etenkin, kun omaan maailman parhaimman aviomiehen.
Aika vain menee niin nopeasti eteenpäin, ettei ehdi nauttia kaikeasta kauniista ja hyvästä, mitä ympärillä on. Viikko hurahtaa hetkessä, vuosi yhtä nopeasti - mihin viime vuosi katosi?
Sitä harmoniaa elämään etsin....
Haaveet toteutuvat tai eivät - eteenpäin mennään. Haaveiden toteutuminen, muutos ja elämä muuttuu, jos on muuttuakseen.
Huomaatte varmaan, että pohdin - paljonkin.
Vahdin puhelinta, sähköpostia, nettiä, kelloa - tilaukseen siis aikaa vailla kiirettä tai muiden asettamia rajoja ja määräyksiä. Jostain syystä ajattelen paljon, mitä muut ajattelevat? Haluaisin ammentaa roppakaupalla epäitsekkyyttä jostakin - olisi varmaan aika alkaa miettiä myös, mitä minä itse haluan ja viis veisata, mitä muut ovat siitä mieltä.
Uraputkessa olen ollut aina ja antanut työlleni paljon. Nyt uraputkea tärkempänä näen hyvinvoinnin, seesteisyyden, elämän tärkeyden, sisäisen tasapainon ja rauhan.
Etsin, toivon ja haluan -
muutoksen oravanpyörään.
Katsotaan siis, mitä vuosi tuo tullessaan ja toivotaan, että minulla olisi enemmän aikaa itselleni, perheelleni ja tärkeille asioille elämässä.
Vai liekö tämä vain risteyskohta elämässäni, keski-iän kriisiä vai vuoden alun pohdintaa? Olkoon vaikka kaikkea tätä, mutta toivon, että sisäisesti rauhallisempi vuosi olisi meneillään täynnä rauhaa, rakkautta ja mukavia yllätyksiä.
Loppiaispäivä on mennyt jo uuden kaavan mukaan - päiväunet otettu, Päivien viemää katsottu ja nyt saunaa odotellessa. Kenties sen jälkeen lasi kuohuviiniä ja telkkarin katsomista - ihanaa kotielämää. Voi kun elämä onkaan yhtä juhlaa, kun sen vain osaa ottaa sellaisena. Opettelun polulla siis ollaan. Nyt tuntuu hyvältä jatkaa polkua eteenpäin.
Tulipas pohdinnoistani romaani :)
Kiitos, että sain jakaa sen kanssanne.
Mukavaa loppiasiltaa....



7 kommenttia:

LeenaJohanna kirjoitti...

Ihania ajatuksia. Itse hyppäsin kiireen oravanpyörästä pois puolitoista vuotta sitten. Lopetin keittiötyöni ja nyt valmistelen sisustustekstiilejä täällä kotona työhuoneessani. Haaveilen nettiputiikista ja ehkä teen tuonne kellariin pikkusen oman putiikin joka on yhtenä tai kahtenapäivänä viikosta auki. Tämä sopii minulle niin mainiosti. Kärsin aiemmin tosi paljon työn aiheuttamasta kiireestä ja stressistä. Olen alkanut kulkemaankin paljon hitaammin . Ennen mentiin puolijuoksua paikasta paikkaan. Nyt saa rauhassa istahtaa ja miettiä. Suosittelen. Jokaisella tietysti omat vaihtoedot miten toteuttaa oravanpyörän lopetuksen. Tämä on se mun juttuni.
Mukavaa loppiaisiltaa!

Ainosofia kirjoitti...

Järkeviä kirjoittelet täällä.
On hyvä joskus pysähtyä miettimään tätä nykyajan menoa.
Kiire on varmasti se pahin asia.
Toivotaan, että löydät sen mitä tahdotkin.

Kauniilla paikalla on kotinne. Juuri tuollaiset rauhoittavat asiat tuovat hyvää mieltä. Mieluisa koti ja ympäristö ovat hyvin tärkeitä meille monelle.¨

Oispa vara jäädä vuorotteluvapaalle - sen tekisin heti. Mutta ei ole mahdollisuutta jäädä työelämän rattaista pois. Putoaa heti kelkasta.

Mukavata mietintää sinne ;)

Pikkupiiku kirjoitti...

Hei! Löydin täältä ihania kuvia ja mukavan uuden blogin. Hauskaa alkutalvea sinulle!

Vuokko kirjoitti...

Pysähdyttäviä ajatuksia. Näen samantapaisia piirteitä itsessänikin, tai oikeastaan jo puolen vuoden ajan ollut "tuollainen olo". Muutosta kohden on kiva mennä, availla uusia ovia ja kokeilla,mistä menee se ovi, joka sopii juuri minulle.
Mukavaa illanjatkoa sinulle.

Arja kirjoitti...

Ihana kirjoitus ja todella asiaa:-))
Mukavaa loppiaisiltaa :-))

Minna-Enttirinteen Elämää kirjoitti...

Tunnistin kirjoituksestasi aika paljon omia ajatuksiani. Välillä on tosiaan hyvä vähän pysähtyä ja kuunnella itseään ja omia mielihalujaan, ei se ole itsekästä, vain kun itse jaksaa ja voi hyvin voi antaa muillekin jotain, eli kun "hoidat" itseäsi, hoidat myös muita :)

Minna-Enttirinteen Elämää kirjoitti...

Ai niin ja vielä, mikä kauppa on se MR josta olit tilannut ne mm. ihanat kristallikruunu koristevalot jotka olivat eräässä aikaisemmassa postauksessasi?